Hankintatoimesta kilpailukykyä
Toimitusjohtaja Pekka Lundmark ja Professori Eero Eloranta kirjoittivat 2.3.2011 Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla hankintatoimen kehittämiseen liittyvästä potentiaalista.
Kirjoittajien mielestä Suomessa olisi mahdollista tehdä historiaa ja luoda yrityksille ja julkisille organisaatioille maailman paras hankintatoimen kyvykkyys, käytännön organisaatioiden ja tiedeyhteisön saumattomana yhteistyönä.Tässä lyhennelmä alkuperäisestä artikkelista:
Hankintatoimesta kilpailukykyä
Toimitusjohtaja Pekka Lundmark , Konecranes Oyj
Professori Eero Eloranta , Aalto-yliopisto
Globalisaatiosta on kahden viime vuosikymmenen aikana tullut arkipäivää kaikilla toimialoilla. Yritykset ovat erikoistuneet omille ydinalueilleen, tekevät itse ydinosaamisalueensa hyödykkeet ja ostavat niitä hyödykkeitä, joiden tuottamisen muut osaavat paremmin. Globalisaation ja tiedonkulun tehostumisen ansiosta sopivia materiaalien ja palveluiden toimittajia etsitään mistä maailman kolkasta tahansa.
Suomalainen Konecranes hyödyntää systemaattisesti globaalia hankintaa. Yhteistoimintamalleja kehittämällä on päästy tilanteeseen, jossa Konecranesin toimittajat pystyvät vuodesta toiseen aleneviin kustannuksiin. Kehitys on alkanut jo lähtökohtaisesti alhaisen kustannustason maissa. Kilpailutilanteessa myös länsimaiset alihankkijat ovat pystyneet parantamaan tehokkuuttaan ja alentamaan hintojaan. Konecranesin kokemusten mukaan modernisti hoidetulla hankintatoimella voi olla varsin mitättömin investoinnein ja ilman irtisanomisia jopa noin 10% vaikutus myytävien tuotteiden kokonaiskustannuksiin.
Vastaavia mahdollisuuksia kustannussäästöihin on kaikkialla suomalaisessa yritystoiminnassa ja myös julkisella sektorilla. Tutkimusten mukaan hankintojen osuus on tyypillisesti 60-70 % liikevaihdosta. Keskimäärin suomalaisissa yrityksissä hankintojen kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna esimerkiksi yrityksen omiin tuotantokustannuksiin. Harva yritys on kuitenkin oivaltanut, että edellä mainituista syistä yritysten hyödykkeiden tuottamisessa tarvittavista resursseista suurin osa sijaitsee nykyisin yrityksen ovien ulkopuolella!
Yritysten kustannustehokkuus ja innovatiivisuus riippuvat vahvasti kyvykkyydestä hyödyntää materiaalien ja palveluiden toimittajien kustannustehokkuutta ja innovatiivisuutta. Yritysjohtaja tiedätkö hankintojenne kokonaismäärän? Mitkä ovat hankinnan strategiat? Millaisia hankintasopimuksia yrityksenne käyttää? Miten ostokustannukset ja toimittajien laatu ja toimitustäsmällisyys ovat kehittyneet? Hyödynnättekö toimittajien tekemiä innovaatioita omassa tuotekehityksessänne?
Hankinnan rooli mielletään valitettavan usein vain ostotilausten käsittelyksi ja hintojen tinkaamiseksi ostopäätöksistä, jotka tekniikan osalta on jo tehty. Hankintojen merkitys ja rooli ovat kuitenkin kasvaneet voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Sen mukaisesti edelläkävijäorganisaatiot ovat eriyttäneet strategisen hankinnan tehtävät operatiivisesta ostosta. Strategiatyöskentelyn, hankinnan prosessien ja osaamisen kehittämisen kautta ovat mm. Nokia, Kone ja Konecranes saavuttaneet merkittäviä tuloksia.
Ammattimainen hankinta vaatii kategoriastrategioita, kokonaiskustannusajattelua, laajaa ulkoista ja sisäistä yhteistyötä sekä suhdetoimintaosaamista. Myynnin, tuotehallinnan, hankintatoimen ja tuotannon pitää etsiä ja toteuttaa yhdessä uusia toimintamalleja. Näin ulkoisten resurssien käyttö saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetyksi.
Julkisen sektorin hankintatoimen kehittäminen on myös tärkeää. Julkisten hankintojen määrän on arvioitu olevan noin 22 Miljardia vuodessa. Viiden prosentin vuotuinen säästö olisi miljardin Euron luokkaa. Kehityskeinot ovat samat kuin yksityisellä sektorilla.
Viisitoista vuotta sitten, telekommunikaatioalan noustessa kohisten, alalla oli suuria ongelmia hallita globaaleja logistiikkaverkkoja. Silloin Nokia yhdessä suomalaisen tiedeyhteisön osaajien kanssa loi muutamassa vuodessa maailman parasta tasoa olevan kyvykkyyden suunnitella ja johtaa globaaleja toimitusverkkoja. Miksei siis olisi mahdollista tehdä taas historiaa ja luoda suomalaisille yrityksille ja julkisille organisaatioille maailman paras hankintatoimen kyvykkyys, käytännön organisaatioiden ja tiedeyhteisön saumattomana yhteistyönä?
Hankintatoimen osaajista ja osaamisesta on kuitenkin huutava pula. Suomalaisissa yrityksissä ja yhteisöissä on jouduttu itse kouluttamaan hankinnan perusoppeja. Hankintatoimen muuntuneen roolin myötä hankinnan ammattilaisten tulee olla hyvin koulutettuja moniottelijoita. Pitää osata teknologiaa, liiketoimintaa, suhdetoimintaa, tuotantoa ja ihmisten johtamista. On pystyttävä hallitsemaan laajaa sisäistä ja ulkoista verkostoa ja optimoimaan hankinnan vaikutuksia organisaation liiketoiminnan tuloksiin.
Hankintatoimen koulutusta on tehostettava kaikilla tasoilla peruskoulutuksesta aina yliopistotasolle saakka. Lisäksi kaivataan työssä olevien jatko ja täydennyskoulutusta sekä kansainvälisesti korkeatasoisia tutkimusyksiköitä huippututkijoineen.
(Alkuperäisestä artikkelista lyhentänyt Ismo Mäkinen)
